keskiviikko 14. elokuuta 2013

lähtölaskentaa

Heippatirallaa tout le monde!
Paljon on taas tapahtunut ja päivät kuluu nopeemmin kuin koskaan. Huiman kesänlopun tuloksena tässä sitä nyt ollaan; viikon eli seitsemän päivän päässä Helsinki-Vantaan kiitoradasta! Pöydällä kummittelee punainen "Must to do before France" -lista, josta vielä ikävästi paistaa muutama kohta, joita pitäisi yliviivata. Onneks kuitenkin ne "pääasiat" on tullut jo edes jotenkuten hoidettua ja läksiäiset juhlittu ehjinnahoin, ehkäpä tässä on turha ressailla enää ylimäärästä. Eikä tässä kauaa enää näytä olevan siihen että saa jo istahtaa koneeseen (rentona kuin porkkana, veikkaisin) kera kahdeksan sinitakkisen kaverin ja alkaa vaan elään sitä vaihtarin elämää, josta jo liian kauan on haaveiltu!


 Viime viikolla tuli miitattua toisen kerran samaan maahan suuntaavia ranskatyttöjä, tällä kertaa aurinkoisessa Helsingissä. Oon kyllä niin onnellinen, millanen tuuri meille sattui just näille kahdelle päivälle, koska jälleen kerran lämmin helle yllätti ja kaupunki kuhisi niin iloisia pääkaupunkilaisia kuin turistejakin! Miitti eteni melkein samaa rataa kuin edelliskerralla Tampereella; rautatieaseman aamua, kahvilakierrosta, naurua, blogikuvailua, maailman parasta ravintolaruokaa, pientä sekoilua, päivienlaskentaa ja kävelyä melkein maailman ympäri :)
Ihana päivä, ihanat ranskattaret <3

Pakollista turistikuvailua :D



Team Seinäjoki - Kangasala


Pestopasta = best mate, nams!

Paikallisopas Ellikin pääsi tällä kertaa mukaan! Ja Heidi kaverina :)

Nelli & pique-nique
 
Ja koska kilometripostaukset näyttää olevan tää mun juttu, jatkanpa samaa rataa. (Voi huh, jos tää menee jo Suomessa tähän niin toivottavasti pysyy jutut paremmin ajantasalla Ranskan puolella..)

Saman viikon torstaina oli vuorossa tyttöporukalla vietetyt läksiäiset, joista onneks hengissä selvittiin. En osannut yhtään ajatella, oliko päivän tarkoitus olla iloinen vai kyynelten täyttämä, joten molempiinhan illan aikana päädyttiin. Naurua, ruokaa, kyyneliä, Nooran yllärilauluohjelmaa ja halauksia kaiken edestä. Olin vähän confused koko päivästä, sekä hyvällä että haikeella tavalla, enkä oikein tiedä olinko sekasin onnesta vai surusta illalla nukahtaessa. Siitä mä kuitenkin oon varma, että mulla on maailman parhaat ystävät ja ikävä tulee oleen aivan MIELETÖN <3


Sain myös paljon ihan mahtavia läksiäislahjoja, joiden voimalla pärjäis varmasti vaikka valtamerien takana! Kukkia, suklaata ja survival bag - eiköhän näillä pärjäillä! Kuvia en siinä hätäkässä tajunnut paljookaan räpsiä, mutta ehkäpä mä myöhemmin lisään teille kuvan mun pinkistä apinapehmolelusta ja kuumimmasta yökkäristä maan päällä (=survival bagin sisältö). Tässä kuitenkin vielä kakku päivää piristämään, koska sillehän on aina tilaa niin mahassa kuin blogissakin ;)

(Oikeesti oon vaan niin ylpee tästä keittiöluomuksesta että halusin välttämättä julkaista sen)

Läksiäisten jälkeisenä viikonloppuna lopeteltiin lomaa kuuden tytön voimin Orivedellä mökillä, ja sinne hujahtikin viimeiset viralliset lomapäivät! Mutta noniin, Ranskassa sit enemmän näitä kirjotuksia mutta pienemmässä muodossa, lupaan!!
7 jours et trop d'enthousiasme, näkyillään pian!


Mä ja mun uus reppukaveri ready to trip!

Ei muuta kuin illanjatkoja ja
halataanhan vielä kun keretään!
Bisous, Johanna 












2 kommenttia:

  1. IHANA toi sun reppu! :D sun kirjotuksia on nii kiva lukee ja kirjotat tosi hyvin, eli ei haittaa yhtään nää kilometripostaukset :DD

    VastaaPoista
  2. Voi kiitos ihana Aino! :) Oon kyllä ikuisesti kiitollinen mun kavereille tosta repusta koska oon ettiny reppua varmaan vuoden tässä mutta ikinä en oo ostanu!! Sullakin on ihana blogi oon ihan innolla lukenu! Kohta menooooks ;)

    VastaaPoista