Décembe, décembre...

JOULUKUU!! Ensimmäinen viikko on kerennyt vierähtään toisessa perheessä ja viikkohan on kirjaimellisesti ollut pelkkää juhlaa; heti ensimmäisenä viikonloppuna nostettiin uuden kodin tervetuliaismaljaa yhdessä ensimmäisen ja toisen perheen kanssa, seuraavana päivänä juhlittiin host-veljen 16-vuotispäivää, tiistaina vuorostaan host-äiti täytti vuosia, ja tänä viikonloppuna vietettiin aikaa yhteensä kuudentoista ihmisen poppoolla, kun host-äidin kolme siskoa perheineen saapui Lavaliin, ensimmäistä kertaa kaikki yhtä aikaa!

Viime viikon launtain muuttopäivä: vas. toisesta perheestä Clotilde, Chrstine-äiti ja Etienne, ensimmäisen perheen vanhemmat Francois ja Martine, toisen perheen Xavier-iskä ja siskot Aurore (1. perhe) ja Constance (2. perhe)
Ekan perheen host-veli Benjamin reissaili Angersissa eikä päässyt paikalle, mutta se oli hengessä mukana <3

Vaikka vähän haikeeta olikin sanoo hyvästit ensimmäiselle perheelle enkä oikein käsittänyt missään vaiheessa että muutto oli oikeesti edessä, niin yhteisen lounaan aikana sain kuitenkin huokaista helpotuksesta, että onneks mulla oli käynyt näin hyvä tuuri perheiden suhteen. Moni on ihmetellyt, että eikö se oo vähän vaikeeta tottua kolme kertaa vuoden aikana uuteen taloon ja ihmisiin, mutta mä pidän sitä ainoostaan rikkautena! Saapahan tavata paljon enemmän uusia ihmisiä ja niinkun Suomessakin, jokainen perhe on erilainen ja kaikilla on omat tapansa ja juttunsa. Niin ei vuoden jälkeen jää vaihtomaasta kuvaa pelkän yhden perheen perusteella, ja jos ei jonkun perheen kanssa synkkaa niin hyvin, niin siinä ei tarvitse viettää koko vuotta. Musta on hauskaa, että ensimmäisessä perheessä olin se ianikuinen nuorimmainen, mutta toisessa mulla on niin iso- kun pikkusisaruksiakin ja kolmannessa saan olla ensimmäistä kertaa totaalisesti isosisko!

Joueyx anniversaire, Etienne 16 ans!!
Rauhallinen sunnuntaipäivä ja kakut pöytään, onnea veikka <3

Jo tän yhden viikon perusteella onkin tullut todistettua, että perheet voi olla totaalisen erilaisia, mutta silti molemmat hyviä! Tää toinen perhe on paljon järjestelmällisempi ja systeemit on selvät - host-äiti tietää melkein koko viikon ohjelman ruokalistaa myöten jo maanantaiaamuna :D Mukaan ei silti ollut vaikee päästä ja kaikki otti sydämellisesti vastaan. Tää on vaan hauskaa vaihtelua, ja ei tältäkään perheeltä hulluutta puuttu! <3

Talo sisäpihalta

Mun onnekseni juuri tää kakkosperhe, jossa vietän pimeän talviajan, asuu ihan keskustassa lähellä kaikkee! Voin kävellä kouluun ja konservatoriolle, kaikki kaupat on vieressä ja aamulla voi nukkua pitempään, mikä ei tee ollenkaan huonoo! (Mun uus sänky on niin hyvä, että se ei haluais päästää mua aamusin ollenkaan ylös! Mua on silti väsyttänyt joka aamu vaikka oon nukkunu 9 tunnin yöunia..?)

Näkymä sisäpihasta, oman huoneen ikkunasta

...ja bongasin taas palmun kylppärin huoneen ikkunasta! Voisin viettää joka aamu kaks tuntia kylppärissäkin,
koska siellä on ihana lämmitys ja suihku on kun hotellissa! Mutta kohtuus kaikella, haha!

Perheen isä (entinen kokki Alppien läheltä, mmm...) työskentelee joka viikko millon missäkin päin Ranskaa ja palaa yleensä kotiin vaan viikonlopuiks, mutta tiistaina oli spesiaali päivä, host-äidin synttäri. Niimpä isäkin palas töistä kotiin ja kaikki kokoontui illaks alakertaan juhlistaan tällä kertaa äitiä, synttärilaulun ja kakun kera!

FÉLICITATIONS, maman!!! <3

Tiistai-ilta oli muutenkin jotenkin erikoinen, hyvällä tavalla erikoinen! Konservatoriolla vietin ehdottomasti tähänastisesta parhaan tunnin pianisti Sandrinen kanssa, ja tuntu että ranskakin vaan suju! Piipahdin kukkakaupassa ostaan viemistä äidille, joka paljastu myöhemmin host-äidin lempparikukkakaupaks, ja se myyjäkin oli niin mukava. Kaikki oli ilosia illalla ja vaikka se oli vasta mun kolmas päivä tän katon alla, tuntu että olisin viettänyt täällä aikaa vaikka kuinka paljon kauemminkin. Quel mardi magnifique, mikä ihana tiistai!

Mes nouveaux parents, uudet vanhemmat <3
(ja huomatkaa synttärikukat pöydässä) ;)

Joka päivä ei oo tän hehkutuksen arvonen ja välillä koti-ikävä iskee pahastikin, mutta mua lämmittää että kolmen viikon päästä ollaan jo joululomilla ja aatto kolkuttelee! Rehellisesti ottaen, Suomessa en oo ollut mikään yli-innokas joulun suhteen, mutta täällä mä odotan sitä kun kuuta nousevaa ja oon innoissani, että tän vuoden joulusta on tulossa niin erilainen!

Ihanaks yllätykseks huoneessa odotteli valmiina kunnon perinteinen kalenteri, ja tänä aamuna sen sai vihdoinkin alottaa <3

Vaihdon aikana muutenkin ajattelee asioita tuhat kertaa enemmän, ja välillä koulu vähän painaa, kun kielimuuri on vieläkin niin korkeella. Aikaa on kulunut jo yli kolme kuukautta, mutta silti on vaikee pysyä mukana keskusteluissa, koska tempo on niin nopee! Oon kuitenkin onnellinen jokaisesta keskustelusta, josta suoriutuu hyvin, ja aina tulee sanoja lisää. Kotona perheen kanssa oppii aina paljon ja ihmiset on ihania, mutta filosofia koulussa ei ihan suju :D Mutta eiköhän tää tästä vuodessa etene...

Viime lauantaina vietin kunnon illanistujaisia ensimmäisen perheen host-sisko Auroren kanssa ravintolassa, jossa soitti Auroren kaveri Valentin. Se oli viimenen päivä ekassa perheessä, mutta kuten aikasemminkin jo sanottu, se jätti muhun kyllä jotain enemmänkin kun vaan kolmen kuukauden oleskelun. Varsinkin Auroren kanssa tultiin tosi läheisiks, ja meistä tuli oikeesti kun siskokset. Tää tässä vuodessa onkin ehkä hienointa, ja oon jo innoissani vastaanottamassa Auroree Suomeen mun vuoden jälkeen, niinkun sekin on luvannut majottaa mua aina vaan kun mahdollista, tänne vähän eteläisempään Eurooppaan. Se ilta oli ihana, ja hyvästejä en kyllä tuu ensimmäiselle perheelle sanoon missään vaiheessa!

Joka tapauksessa, tänä viikonloppuna tapahtui siis se paljon odotettu spektaakkeli Lavalissa, jouluvalojen syttyminen! :D Talo tuli täyteen vieraita, paljon lapsia ja aikuisia, ja lauantaina lähdettiin suurella porukalla ulos kaupunkiin, jossa oli muitakin ihmisiä! Koko kaupunki oli kun Tampere vappuna, ja lopputulos oli kuin aikanen uusi vuosi: alkuun tuli pitkät ja suuret ilotulitukset veden päällä, musiikki soi taustalla ja vedestä tuli värikkäitä suihkuja. Lopuks sytytettiin suuret jouluvalot tuomaan tunnelmaa viimeiseen marraskuun päivään, ja kaikki hurras.

Spektaakkeli oli hieno, ja nyt voi tyytyväisenä kävellä ulkona illallakin, kun joulu on jo lähellä <3

Viikonloppuna tuli siis illastettua taas olan takaa, ja perhe on jo varotellu että ei täällä sitten joka viikonloppu tällästä juhla-ateriaa oo, haha! Mutta ruoka oli hyvää, yllätys(kö), ja eipä pääse kilot tippuun tässä joulukuunkaan aikana, luulisin :D

Tässä vielä kuva pikkusiskosta, jonka kanssa meillä varsinkin synkkaa tässä uudessa perheessä hyvin! Yks ilta vietettiin suomi-ranska iltaa huoneessa, kun tää sisko halus oppia kaikki helpot lauseet suomeks, ja hyvin se oppikin! Clotilde puhuu kun papupata, joten tää tekee enemmän kun hyvää myös mun ranskalle, molemminpuolinen etu siis! Perjantaina vietettiin tyttöjen iltaa, kun kaikki muut oli Nantesissa, ja mentiin elokuviin katsoon Hunger Games! Itse oli ihan yliväsynyt joten ymmärrystaso ei ollut ihan korkeimmillaan, mutta hauskaa oli joka tapauksessa <3

Nyt toivotan kaikille hauskaa iltaa ja uutta viikkoo, koska alakerta kutsuu!

Bonne nuit et à bientôt cheris,

Johanna